An Independent Mind

Olin taannoin viikonlopun Haagissa ja satuin huomaamaan, että kaupungissa oli menossa mielenkiintoinen elokuvafestivaali, Movies that matter. Kävin katsomassa pari dokumenttia, jotka valitsin lähinnä sattumalta. Toinen näistä oli erinomainen valinta, Rex Bloomsteinin ohjaama An Independent Mind.

Dokumentti kertoo kahdeksasta ihmisestä, jotka yrittävät käyttää sananvapauttaan, mutta jotka ovat joutuneet sen takia joko sensuroiduiksi, haastetuksi oikeuteen tai jopa kidutetuiksi. Nämä kahdeksan ihmistä edustavat varsin sekalaista joukkoa. Mukana on reggae-laulaja Norsunluurannikolta, joka lauloi valtaapitäviä vastaan ja joutui pakenemaan henkensä edestä. Sitten on kiinalainen naisbloggaaja, joka kirjoitti seksistä ja oli erittäin suosittu, mutta hänen yrittäessä julkaista kirjan, se estettiin ja hän menetti myös työpaikkansa. Kiistanalaisimpia ovat eurooppalaiset: Espanjan Baskimaasta kotoisin oleva rokkibändi, joka kappaleessaan käskee tappamaan siat. Heidät on haastettu oikeuteen ja vankituomio on mahdollinen. Dokumentin päättää David Irving, joka joutui Itävallassa vankeuteen holokaustin kieltämisestä.

Ensin tuntui siltä, että David Irvingin valinta tähän dokumenttiin väheksyy niitä, jotka käyttäisivät sananvapauttaan johonkin arvokaampaan aiheeseen. Toisaalta olen aina ollut sitä mieltä, että Itävallan ja Saksan lait, jotka tässä suhteessa rajoittavat sananvapautta, ovat väärässä. Ymmärrän syyn niille, mutta olen eri mieltä. Lopultakin Irving oli varsin vahva ja mielenkiintoinen päätös dokumentille. Suosittelen kovasti, jos vain eteen tulee mahdollisuus nähdä kyseinen dokumentti.

Pari mielenkiintoista faktaa tuli esille elokuvan aikana: syyrialainen runoilija kertoi kuinka häntä oli kidutettu "German chairissa". Kuinka monelle kauhealle asialle rakas nykyinen asuinmaani onkin antanut nimen. Toisen mielenkiintoisen kommentin sanoi David Irving, joka huomautti, että holokaustista vastuussa olleiden joukossa oli useita itävaltalaisia, vaikka itävaltalaiset itse näkevätkin itsensä mieluiten uhrina. Hitlerin lisäksi myös mm. Adolf Eichmann oli itävaltalainen kuin myös monet keskitysleirien johtajat. Wikipedian mukaan Eichmann on tosin syntynyt Saksassa, mutta eli pitkään Itävallassa.

Rex Bloomstein oli itse paikalla ja osallistui elokuvan jälkeen keskusteluun sananvapaudesta hollantilaisten (ilmeisesti jonkin tason) julkkisten kanssa. Keskustelua oli näin ulkopuolisena mielenkiintoista seurata, vaikka en erityisen hyvin tiedäkään, että mikä on Hollannissa ollut poliittisessa keskustelussa viime aikoina pinnalla. Osaltaan keskustelijoiden esittämät ajatukset sananvapauden rajoittamisesta tuntuivat järjettömiltä. Lopultakin paras huomio oli päivystävän dosentin toteamus siitä, että ongelmana on se, että keskustelu päätyy aina siihen, että puhutaan sananvapaudesta eikä oikeasta ongelmasta. Osapuoli x sanoo jotain, osapuoli y sanoo olevansa eri mieltä, minkä jälkeen osapuoli x sanoo, että hänellä on sananvapaus, hän saa olla sitä mieltä. Ei erityisen hedelmällistä. Sananvapauden käyttämisenkin luulisi oleva Hollannissa vähemmän ongelmallista, jos kummankin osapuolen huoliin ja ongelmiin oikeasti puututtaisiin.